”Se, että odottaa asioiden muuttuvan tekemättä mitään, on oikeastaan sama kuin istuisi lentokentällä odottamassa laivaa.”
– Maarika Maury
Tämä toteamus nousee mieleeni säännöllisesti eri yhteyksissä. Viimeksi se tuli vastaan, kun kuntaliitto vieraili Oulussa reilu viikko sitten. Väestöennuste maalaa haastavan kuvan Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuudesta, mutta omilla toimillamme voimme vaikuttaa siihen millaista tulevaisuutta alueelle rakennamme.
Maakuntana olemme monessa suhteessa hyvässä asemassa. Meillä on erinomaiset lähtökohdat kasvattaa sekä pito- että vetovoimaamme. Tässä onnistuminen vaatii kuitenkin sen, että meillä on yhteisesti jaettu tilannekuva alueen kehityksen suuntaviivoista. Vain näin voimme vaikuttaa vahvasti ja tehdä päätöksiä, jotka parhaalla tavalla tukevat alueemme menestystä.
Yksi alueen elinvoimaa merkittävästi edistävä kokonaisuus on raideliikenne. Suomen päärata on 800 kilometriä pitkä. Se kytkee eri alueet toisiinsa ja on keskeinen osa huoltovarmuutta. Tällä hetkellä pääradasta noin 600 kilometriä on yksiraiteista. Yhteisesti on todettu radan häiriöherkkyyden olevan suuri ja liian pitkien kohtauspaikkavälien aiheuttavan ongelmia yksiraiteisilla osuuksilla. Vastikään julkaistun Päärata 2060 -strategian tavoitteena onkin kehittää koko päärata kaksiraiteiseksi. Kyseessä on merkittävä ja erittäin tavoiteltava kehitysaskel niin Suomen huoltovarmuuden kuin elinvoiman näkökulmasta.
Vuonna 2025 hallitus myönsi Pohjois-Pohjanmaalle rahoituksen kaksoisraiteen rakentamiselle Oulu–Liminka-välille. Tuleva kaksoisraide parantaa merkittävästi koko Pohjois-Suomen kilpailukykyä ja erityisesti Oulun seudun aluerakennetta. Se mahdollistaa työssäkäyntialueen laajenemisen, uusien asukkaiden sijoittumisen alueelle, liikennepäästöjen ja ruuhkien vähenemisen sekä saavutettavuuden yleisen paranemisen. Jotta nämä hyödyt realisoituvat täysimääräisesti, tarvitaan jatkotoimia. Tärkein on päätös lähijunaliikenteen käynnistämisestä.
Seuraava keskeinen askel kaksoisraiteen kehittämisessä on Liminka–Ylivieska-väli. Rataosuudella on merkittäviä välityskyky puutteita ja matkustajamäärät ovat viime vuosina kasvaneet suhteellisesti kaikista eniten. Rataosuus tulee saada suunnitteluun mahdollisimman pian.
Muuttuneessa maailmassa katseet ovat myös kohdistuneet yhä vahvemmin raja-alueille. Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden vahvistaminen edellyttää Rail Nordica -läntisen raideyhteyden toteuttamista. Raideyhteys on merkityksellinen myös elinkeinoelämän näkökulmasta. Se tukee miljardiluokan teollisia investointeja ja vientiä sekä liittää Suomen entistä tiiviimmin osaksi Euroopan liikenneverkkoja. Tällä hetkellä suunnittelu on käynnissä Tornio–Haaparanta–Kemi-välillä.
EU:n uusi rahoituskausi alkaa vuonna 2028, ja sen painopisteenä tulee olemaan rajat ylittävät yhteydet. Tulevassa kehysriihessä tulee osoittaa 43 miljoonaa euroa suunnittelurahoitusta Haaparannasta Ouluun ja Rovaniemelle. Päätös on tehtävä nyt. Strategisesti merkittävimmät ja mittavimmat hankkeet ovat ensimmäisinä hakemassa rahoitusta ja EU rahoittaa vain valmiiksi suunniteltuja hankkeita, ei ideoita.
Elinvoimainen ja kehittyvä maakunta tarvitsee äänekseen kaikkia sen toimijoita ja tulevaisuuteen katsovia päätöksiä.
Senja Kovaniemi
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja