Työpäivän aikana aktiivisuusrannekkeeni ilmoittaa usein värinällään, että on aika lähteä liikkeelle. Liikkeelle lähdön tärkeydestä muistuttaa myös taukoliikuntaohjelman kuvakkeet, jotka valtaavat näyttöpäätteeni tasaisin väliajoin päivän mittaan.
Taukoliikunnan ja ergonomian merkitys hyvinvointiin on ollut tiedossa jo pitkään. Useat työnantajat tukevatkin henkilöstöään asiassa hyvin ja monipuolisin keinoin. Siinä missä taukoliikkumisen ja työskentelytapojen laatuun kiinnitetään huomiota mitä moninaisimmin tavoin jää aivojen terveyden tukeminen usein työelämässä vähemmälle huomiolle. Usein arjen kiireessä unohtuu se, että aivot säätelevät ihmisen koko kehon toimintaa ja nimenomaan arjen ympäristöjen muokkaaminen aivoterveyttä tukevaksi, on edellytys terveyttä ja hyvinvointia edistäville valinnoille.
Tutkitusti aivoterveydestä huolehtiminen tukee mielenterveyttä ja ehkäisee uupumista. Viime aikoina on alettu yhä voimakkaammin peräänkuuluttamaan aivoterveyttä tukevaa työelämää.
Yhteiskunta, joka on täynnä informaatiota asettaa aivoillemme päivän aikana lukuisia haasteita. Yksi näistä haasteista on aivojen kyky tasapainottaa kuormittumista ja palautumista. Työelämässä tulisikin löytää ratkaisuja mm. työpäivän aikana tapahtuviin jatkuviin keskeytyksiin, kiireeseen ja palautumisen mahdollisuuteen. Ratkaisujen löytämisen kautta kiittävät aivojen lisäksi myös prosessit, jotka sujuvoittamisen jälkeen toimivat entistä tehokkaammin.
Mielenterveysperusteisten sairaspoissaolojen ollessa kiihtyvässä kasvussa aivoterveyteen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää niin yksilölle, työnantajalle kuin koko yhteiskunnallemme.
Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10.10.2024. Lisätään tietoutta aivoterveyttä edistävistä ja tukevista toimista työssä.