Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 3.-4.11.2025 kokosi yhteen alueemme ihmisiä ennätysmäärän. Päivien teemana oli tänä vuonna turvallisuus ja tulevaisuus. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana minulla oli kunnia käyttää avajaispuheenvuoro maakuntamme vahvuuksista osana maamme huoltovarmuutta.
”Historia, geopolitiikka ja maantieteellinen sijaintimme ovat opettaneet meille, että huoltovarmuus, kriisinkestävyys ja yhteistyö eivät ole vain strategisia sanoja. Ne ovat konkreettisia tekoja, jotka näkyvät arjessa ja rakentuvat yhteisistä ratkaisuista.
Pohjois-Pohjanmaalla nämä teot näkyvät monin tavoin.
1) Meillä tuotetaan energiaa, joka pitää Suomen pyörät pyörimässä
Pohjois-Pohjanmaa on koko Suomen energiaturvallisuuden ja vihreän siirtymän keskeinen toimija. Työ puhtaan energiantuotannon kehittämiseksi on ollut pitkäjänteistä.
Olemme Suomen johtava tuulivoiman tuottaja yli 40 prosentin tuulivoimaosuudella, ja kapasiteetti kasvaa edelleen. Maakunnassa on lisäksi vireillä kymmeniä aurinko-, biokaasu- ja vetyhankkeita, jotka vahvistavat uusiutuvan energian kokonaisuutta.
2) Meillä on vahva ruoantuotanto, joka vahvistaa kansallista huoltovarmuutta
Olemme maan suurin maidon ja naudanlihan tuottajamaakunta. Teemme vahvaa työtä luomutuotannossa sekä perunanviljelyksessä. Tuotamme noin 70 prosenttia koko Suomen sertifioidusta siemenperunasta. Panostuksemme kansalliseen ruokaturvaan on merkittävä.
3) Olemme edelläkävijä teknologian ja kyberturvallisuuden saralla
Vahvuuksiimme kuuluu erityisesti korkeakoulujen osaamiseen, tutkimukseen, koulutukseen ja kattavaan yhteistyöhön pohjautuva asema ICT -sektorilla. Oulun asema 6G -teknologian kehityksen keskuksena sekä Naton DIANA -ohjelman testikeskuksen sijoittuminen maakuntaan kertovat osaamisen tasosta ja luottamuksesta, jota Pohjois-Pohjanmaahan kohdistetaan.
Elinvoimainen ja kokonaisturvallisuutta vahvasti puolustava maakunta ei synny sattumalta. Se syntyy pitkäjänteisestä työstä alueen ja sen ihmisten eteen.
EU-komissio esitteli vastikään monivuotisen rahoituskehyksen budjettiehdotuksensa vuosille 2028-2034. Aluekehitysrahoitus on keskeinen työkalu maakuntamme elinvoiman, kilpailukyvyn ja turvallisuuden kehittämisessä. Puolustussatsaukset ovat ottamassa nyt kymmeniä prosentteja maatalouden ja aluekehittämisen euroista. Meidän tulee pystyä yhdessä maakuntana varmistamaan paras mahdollinen ratkaisu myös seuraavalle ohjelmakaudelle. Tämä edellyttää yhteistä tahtoa ja vahvaa edunvalvontaa.
Muuttuneessa maailmassa katseet ovat siirtyneet erityisesti raja-alueille. Laajan maakuntamme strateginen painoarvo on kasvanut entisestään niin kansallisesti kuin EU:ssa ja Natossa. Maamme hallituksen puoliväliriihestä saimme hyvän tuen Pohjoisen Suomen ohjelman toimeenpanon käynnistämiselle. Kasvun, turvallisuuden ja saavutettavuuden kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen määrätietoisia toimia.”
Senja Kovaniemi
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja
