Ylläpito

Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden viesti on selvä ja kansalaisaloite Oulaskankaan perusterveyden yöpäivystyksen pelastamiseksi ylittää selvästi vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajan. Aikanaan asia siis palaa eduskunnan käsittelyyn.

Kunta- ja aluevaalit käydään kuitenkin jo 13.4. ja eduskunta tuskin ehtii edes aloittaa kansalaisaloitteen käsittelyä ennen vaaleja. Eduskunnan päätös asiasta vaikuttaa kuitenkin suuresti niin hyvinvointialueemme Pohteen kuin alueemme kuntien toimintaan. Ja ennenkaikkea kyse on maakuntamme ihmisten palveluista.

Nyt vaalien alla äänestäjien oikeusturvan kannalta on välttämätöntä saada tietää puolustavatko kaikki alueemme kansanedustajat palveluitamme?

Keskustan kansanedustajat tukevat yksimielisesti Oulaskangasta. Nyt on vielä mahdollista myös Kokoomuksen Mari-Leena Talvitiellä ja Janne Heikkisellä sekä Perussuomalaisten Pekka Aittakummulla, Merja Rasinkankaalla, Jenna Simulalla, Ville Vähämäellä ja Antti Kankaalla tulla puolustamaan Oulaskangasta ja turvata alueen ihmisten palvelut.

Kokoomuksen Juha Hänninen varmaan tälläkin kertaa yhtyy oppositiopuolueiden alueita puolustavaan linjaan?

Senja Kovaniemi

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja
Keskustan puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan jäsen

Lunta ei pyryttänyt loppuvuodesta 2024 liiemmin ulkona, mutta tupaan sitä satoi, kun sairaalaverkkoa koskeva lakiesitys meni eduskunnassa niukasti läpi. Taloudentasapainottamiseen tarvittavan ajan lisäksi hyvinvointialueilta vietiin nyt myös päätösvalta alueellisten erityispiirteiden huomioimiseen.

Oman myräkän nostaa myös hallituksen ajama hankintalain uudistuksen lakiluonnos, joka on lähdössä kuntiin lausuntokierrokselle heti alku vuodesta 2025. Lakiluonnos, jota ei edes markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto, eikä kuntaliitto kannata.

Uudistuksella rajoitettaisiin merkittävästi kuntien mahdollisuutta käyttää omia yhtiöitä palvelutuotannossaan ja tätä kautta hankkimaan kustannustehokkaasti laadukkaita palveluita. On käsittämätöntä, että kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia valita eri palveluvaihtoehtojen välillä toiminnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi rajoitettaisiin. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi vain tehottomampaa ostamista ja suurta paperisotaa, kun kunnat uudelleen järjestäytyisivät kukin omalla tavallaan. Erityisesti pienten kuntien osalta uudistus tulisi iskemään kovaa ja vaarantaisi hyvin toimivien palveluiden saatavuuden.

Talouden kanssa on kipuiltu jo tovi, eikä Pohjois-Pohjanmaallakaan ole vältytty viime vuosina talouden tasapainottamisen toimilta. Jos tämän päälle sairaaloiden yöpäivystyksiä lopetetaan ja kunnan menoja kasvatetaan tehottoman hankinnan vuoksi, näkyy tämä väistämättä eriarvoisuuden lisääntymisenä sekä vaikeina päätöksinä alue- ja kuntatasolla. Lopulta vaikutukset näkyvät aina ihmisten arjessa. Tarkoittaen esimerkiksi hädän hetkellä liian pitkiä odotusaikoja ja matkoja lähimpään sairaalaan, veronkorotuksia ja yleisesti palveluiden laadun heikentymistä sekä pahimmassa tapauksessa jopa loppumista.

Vuosi 2025 tuo mukanaan uudet valtuustot niin alueelle kuin kuntiin. Tulevia päättäjiä odottaa edelleen käynnissä olevat suuret rakenteelliset muutokset yhdistettynä haasteelliseen taloustilanteeseen. Äänestämällä voit vaikuttaa millaisia päätöksiä lopulta talouden ehdoilla tehdään ja ketä niitä on tekemässä.

Hyvää alkanutta vuotta 2025. Pidetään huolta kunnista ja palveluista!

Senja Kovaniemi

Kansansadun mukaan hölmöläiset jatkoivat liian lyhyttä peittoa leikkaamalla sen päästä suikaleen ja ompelemalla sen peiton toiseen päähän. Sairaalaverkkoa koskevassa lakiesityksessä toimitaan nyt samalla tavalla.

Puheissa korostuu talous, turvallisuus, sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuus ja laatu sekä hyvinvointialueiden toimintaedellytykset ja työrauha. Teoissa kuitenkin todellisuus on jotain aivan muuta. Toteutuessaan laki tulee heikentämään potilasturvallisuutta ja ihmisten hoitoon pääsyä. Se ei myöskään kestä taloudellista tarkastelua. Säästöistä ei ole pystytty antamaan näyttöä vaan todennäköistä on, että esitys jopa lisää kustannuksia, kun lisääntyneet ambulanssi ja kela -taksikyydit, investoinnit sekä menetetyt työajat otetaan mukaan tarkasteluun.

Lakia on myös perusteltu hallituksen toimesta henkilöstön saatavuus haasteilla isoissa sairaaloissa. Henkilöstöpula ei ratkea kuitenkaan pakottamalla työntekijöitä kulkemaan töihin toiselle paikkakunnalle.

120 000 väestöpohjan Oulaskankaalta ollaan nyt lopettamassa yhteispäivystys. Edes perusterveydenhuollon yöpäivystys ei olisi enää mahdollista, vaikka alueen perimmäisestä kodista matkaa Oulun yliopistolliseen sairaalaan on melkein 200 kilometriä.

Rahojen lisäksi hyvinvointialueilta viedään nyt myös päätösvalta alueellisten erityispiirteiden huomioimiseen.

Toimivat palvelut ja turvallisuuden tunne kuuluvat kaikille -postinumerosta riippumatta!

Työpäivän aikana aktiivisuusrannekkeeni ilmoittaa usein värinällään, että on aika lähteä liikkeelle. Liikkeelle lähdön tärkeydestä muistuttaa myös taukoliikuntaohjelman kuvakkeet, jotka valtaavat näyttöpäätteeni tasaisin väliajoin päivän mittaan. 

Taukoliikunnan ja ergonomian merkitys hyvinvointiin on ollut tiedossa jo pitkään. Useat työnantajat tukevatkin henkilöstöään asiassa hyvin ja monipuolisin keinoin. Siinä missä taukoliikkumisen ja työskentelytapojen laatuun kiinnitetään huomiota mitä moninaisimmin tavoin jää aivojen terveyden tukeminen usein työelämässä vähemmälle huomiolle. Usein arjen kiireessä unohtuu se, että aivot säätelevät ihmisen koko kehon toimintaa ja nimenomaan arjen ympäristöjen muokkaaminen aivoterveyttä tukevaksi, on edellytys terveyttä ja hyvinvointia edistäville valinnoille.

Tutkitusti aivoterveydestä huolehtiminen tukee mielenterveyttä ja ehkäisee uupumista. Viime aikoina on alettu yhä voimakkaammin peräänkuuluttamaan aivoterveyttä tukevaa työelämää. 

Yhteiskunta, joka on täynnä informaatiota asettaa aivoillemme päivän aikana lukuisia haasteita. Yksi näistä haasteista on aivojen kyky tasapainottaa kuormittumista ja palautumista. Työelämässä tulisikin löytää ratkaisuja mm. työpäivän aikana tapahtuviin jatkuviin keskeytyksiin, kiireeseen ja palautumisen mahdollisuuteen. Ratkaisujen löytämisen kautta kiittävät aivojen lisäksi myös prosessit, jotka sujuvoittamisen jälkeen toimivat entistä tehokkaammin. 

Mielenterveysperusteisten sairaspoissaolojen ollessa kiihtyvässä kasvussa aivoterveyteen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää niin yksilölle, työnantajalle kuin koko yhteiskunnallemme.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10.10.2024. Lisätään tietoutta aivoterveyttä edistävistä ja tukevista toimista työssä.

Terveet ja turvalliset tilat säästöistä huolimatta!

Vuonna 2020 istuimme huolissamme Tupoksen yhtenäiskoulun Tuiskulan liikuntasalissa kuulemassa kuntapoliitikkojen ja viranhaltijoiden tilannekatsausta Vesikarin koulun tilanteesta. Koulun sisäilmaongelmat olivat kaikkien kyläläisten puheissa ja jatkoa mietittiin.

Tämän jälkeen on tapahtunut paljon. Vanhempien vetoomus Vesikarin käytön lopettamisesta keräsi vuorokaudessa noin 350 nimeä. Tuolloinen valtuusto päättikin viisaasti luopua Vesikarin koulun käytöstä ja hankkia nopealla aikataululla Tupokseen uudet moduulikoulut. Vilske-moduuli oli ajateltu lyhyemmälle käyttöajalle, mikäli lapsimääräennusteiden lasku toteutuu. Toinen moduuli, Taikatalo, hankittiin kiinteäksi osaksi uutta, rakentuvaa Tupoksen kyläkeskusta.

Ikäväksemme täytyy todeta, että olemme päätyneet saman keskustelun äärelle vain neljä vuotta edellä kerrotun jälkeen. Asia on vakava, ja koululaisten, vanhempien ja henkilökunnan huoli aiheellinen.

Vaikka kuntatalous on tiukilla ja säästöjä joudutaan pakon edessä hakemaan, se ei saa tarkoittaa sitä, että lasten terveelliset ja turvalliset opiskelutilat vaarannetaan. Mahdollisen siirtymän pienempiin neliöihin on tapahduttava hallitusti suhteessa lapsimäärän laskuun huomioiden ensisijaisesti lasten ja henkilökunnan terveys sekä tilojen toimivuus  – ei talouden tasapainottamisen vuoksi.

Kuntatalouteen tarvitaan kipeästi vakautta ja pitkäjänteisyyttä. On pystyttävä säästöjen lisäksi rohkeasti investoimaan kasvun edellytyksiin. Koulun, liikuntatilojen ja kyläkeskuksen kehittäminen Tupoksessa tulee nähdä investointina Limingan kunnan elinvoimaan ja kasvuun.

Limingassa 20.9.2024

Senja Kovaniemi (kesk)
Tiina Hintikka (kesk)
Maria-Liisa Mutanen (kesk)
Tuomas Ahola (kesk)

.”Hei, olen Minna ja harrastan kilpa-ammuntaa.” Jokseenkin näillä sanoilla alkoi kirjekaverilta saatu kirje vuonna 1993. Muistan edelleen sen tunteen, kun luin tämän kohdan kirjeestä. Jotakin erilaista, uutta ja kiinnostavaa. Muistan ajatelleeni, että tätä täytyy itsekin saada joskus kokeilla.

Kokeilu jäi kuitenkin odottamaan ja Duck Huntin pelaaminen Nintendolla sekä kauniiden savikiekkojen keräily läheiseltä pellolta olivat viime maanantaille saakka ainoa kosketuspintani ampumaurheiluun.

Kipinä lähteä kokeilemaan ammuntaa heräsi uudelleen, kun ensimmäisen kerran kuulin Liminkaan ja Lumijoelle rakentuvasta Pohjois-Euroopan suurimmasta ampumaurheilukeskuksesta. Ruutikankaan ampumaurheilukeskus mahdollistaa kaikkien ampumaurheilulajien harrastamisen ja lajien kilpailut MM-tasolle asti.

Keskuksen on arvioitu tuovan alueellemme jopa 15 miljoonaa euroa uutta matkailutuloa. Kisat myös televisioidaan lajista ja kilpailusta riippuen jopa sataan maahan. Ampumaurheilukeskuksen tuoma potentiaali alueellemme on merkittävät ja sen hyödyntäminen sekä kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Ensimmäiset MM-kilpailut keskuksessa järjestetään jo muutaman viikon päästä ja ne osaltaan viitoittavat tulevaa. Näitä 4.-9. elokuuta järjestettäviä kivääripracticalin MM-kilpailuja on mahdollista seurata paikan päällä.

Palatakseni kipinään. Ruutikankaalla järjestetään kesäaikaan joka maanantai naistenilta, jonne voi lähteä kokeilemaan ammuntaa hyvin matalalla kynnyksellä. Tapahtumailmoituksessa kerrotaan, että mukaan ei tarvita muuta kuin hyvä mieli.

Paikan päällä minut otettiinkin iloisesti vastaan ja sain mitä parhainta opastusta haulikkoammunnasta. Minulle vahvistui käsitys siitä, että ampumaurheilu opettaa ennen kaikkea keskittymistä ja vastuuta. Ilmapiiri huokui vahvaa yhteisöllisyyttä ja ystävällisyyttä.

Illan aikana mietin useaan kertaan, että miksi ihmeessä en ole jo aiemmin lähtenyt mukaan toimintaan. Muistan lukeneeni taannoin, että ampumaurheilulle on tyypillistä, että harrastus kulkee sukupolvelta toiselle ja kipinä harrastukseen lähtee yleensä vanhemmalta. Muistan myös kirjekaverini kertoneen, että harrastuksen valintaan oli ohjannut oma isä, joka oli ammatiltaan poliisi.

Jotta tämä erinomainen urheilumuoto saisi lisää uusia harrastajia keskuuteensa kannustan alueen toimijoita tekemään vahvaa yhteistyötä kuntien kanssa ja mahdollistamaan matalan kynnyksen kokeiluja.

Kotiin ajaessani hymyilin itsekseni, kun ajattelin miten helpolta Satu Mäkelä-Nummelan tekeminen trap-ammunnassa olikaan joskus televisiossa näyttänyt ja miten innolla odotin jo seuraavaa kertaa compak-radalla.

Toivotaan Ruutikankaan ampumaurheilukeskukselle menestystä tulevaan. Tähdätään yhdessä kasvuun.

Senja Kovaniemi
Liminka

Olemme saaneet viime aikoina seurata toinen toistaan upeampia urheilusuorituksia niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin areenoilla. Jatkoa on varmasti luvassa, kun olympialaiset Pariisissa, kivääripracticalin MM-kilpailut Limingassa ja monet muut lajit järjestävät kesäiset kilpailunsa.

URHEILIJOIDEN tekemistä ja menestystä on aina ilo seurata. Erityisen iloinen olen siitä liikunnan ilosta, mitä he ympärilleen luovat. Iso kiitos kuuluukin urheilijoille, heidän tukijoukoille ja urheiluseuroille.

Kiitos kuuluu myös kunnille, jotka omalla toiminnallaan mahdollistavat puitteet harrastaa ja luovat alustan mistä ponnistaa niin oman hyvinvoinnin lisäämiseen, kuin ihan sinne maailman huipuille saakka. 

EN VOI kuitenkaan olla miettimättä, miten kunnat tulevaisuudessa pystyvät vastaamaan näihin tarpeisiin. Puheissa ja kirjoituksissa vilistää lauseita siitä, kuinka tulevaisuuden kunnan tulee keskittyä kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksien luomiseen ja kuinka ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee satsata.

Mutta miten tämä käytännössä toimii, kun kunnilta viedään rahat? 

Viime vuoden marraskuun surullisen kuuluisa ’Black Friday’ leikkasi kuntien valtionosuuksia merkittävästi. Avustukset mm. liikuntapaikkarakentamiseen vähenevät ja nyt valmistelussa oleva, toki tarpeellinen, kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen tuo mukanaan paljon epävarmuutta etenkin niille kunnille, jotka ovat hoitaneet talouttaan ja prosessejaan hyvin jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. 

RAHOITUSJÄRJESTELMÄN uudistuksen yksi lähtökohta on saada korjattua hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä syntynyt haaste, jossa osassa kunnissa valtionosuudet kääntyivät negatiiviseksi. Tarkoittaen sitä, että kunta joutuu maksamaan valtiolle siitä, että saa tuottaa lain määräämiä palveluja.

Kun järjestelmää nyt uudistetaan siten, että kokonaisrahamäärä ei tule lisääntymään, on hyvin todennäköistä, että valtionosuudet pienenevät entisestään.

Miten käy siis niissä kunnissa, joissa jatkuva parantaminen on ollut pitkään jo osa tekemistä ja tätä myöden palvelut sekä prosessit on hiottu erinomaiseen kuntoon? Mistä voidaan enää nipistää, jos valtionosuudet pienenevät entisestään? Huoli on aiheellinen.

RAHOITUSJÄRJESTELMÄN uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Toivotaan että selvitysten ja valtionosuusperusteiden viilausten jälkeen uudistus ei huononna tilannetta entisestään, ja että kunnilla on myös tulevaisuudessa aidosti mahdollisuus kantaa kortensa kekoon.

Senja Kovaniemi

kunnanvaltuutettu (kesk.)

Liminka

Huomisen tähden

Mitä olet ajatellut tehdä sen eteen, että äänestysaktiivisuus ei olisi niin kovin surkea kuin se oli viime EU -vaaleissa, kysyttiin minulta taannoin. 

Kysymys pysäytti miettimään asiaa syvemmin. Kyllä, EU koetaan kaukaiseksi, asiat hankaliksi ja vaikuttamismahdollisuudet olemattomiksi. 

Eurovaaliehdokkaat yrittävät kenttää kiertäessään ja sosiaalista mediaa päivittäessään tuoda asioita lähemmäksi ja saada ihmiset äänestämään kohta jo ovelle koputtavissa vaaleissa.

 Ehdokkaiden puheissa vilisevät lauseet sisämarkkinoiden toimivuudesta, vapaasta liikkuvuudesta, ilmastosta ja pullonkorkeista. 

Keskustan ehdokas Petri Roininen totesi taannoin Limingassa vieraillessaan, että 80 prosenttia kaikesta sääntelystä juontaa juurensa Brysseliin. Erityisen huolissaan hän oli vihreän siirtymän teollisuuden osalta omistajuudesta. Omistajuus on pystyttävä pitämään omissa käsissä, eikä Suomesta saa tulla reservaattia muille. Vaikka tuulimyllyjä ei voi viedä muualle, niiden tuottama hyöty voi mennä. Siksi sinivalkoisella omistajuudella on iso merkitys.

Vaaleissa tulee äänestää huomisen tähden. 

Ollaan siis politiikan isojen asioiden äärellä ja vaaleihin on enää reilut kaksi viikkoa. 

Palatakseni minulle esitettyyn kysymykseen… Mitä teen äänestysaktiivisuuden nostamisen eteen? 

Tässä hetkessä ei tehdä enää suuria taikatemppuja asian suhteen, mutta päätin osaltani tuoda jatkossa omassa viestinnässäni EU:ta piirun verran lähemmäksi ihmisiä myös vaalien välissä. 

Tulen pitämään yllä keskustelua EU:ssa tehtävistä päätöksistä ja siitä, miten ne vaikuttavat arkeemme sekä mistä asioista EU:ssa aina kulloinkin keskustellaan. Arjessa tapahtuva jatkuva keskustelu on vaikuttavin työkalu äänestysprosentin nostoon.

Europarlamenttivaalit järjestetään 9. kesäkuuta 2024. Vaalien ennakkoäänestys on avoinna 29. toukokuuta – 4. kesäkuuta 2024. 

Vaalipiiri on koko Suomi eli äänestää saa ketä vain ja ajokortti riittää. Nappaa myös kaveri mukaan!

Senja Kovaniemi

Limingan Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja