Senja Kovaniemi

Kuten hyvin tiedämme, asuttu maa on parasta maanpuolustusta. Sama periaate pätee myös Suomen meriliikenteen jäänmurtajiin, jotka ovat oleellinen osa kriittistä infrastruktuuriamme. Suomen tavarakuljetuksista noin 95 prosenttia kulkee meritse, ja koska kaikki Suomen satamat jäätyvät normaalitalvina, on jäänmurtajien työ täysin välttämätöntä ympärivuotisen meriliikenteen turvaamiseksi.

Tällä hetkellä jäänmurtajien kotipaikat on keskitetty kahteen tukikohtaan Etelä-Suomeen. Keskittäminen ei kuitenkaan vastaa huoltovarmuuden nykyisiä vaatimuksia. Tilanteessa, jossa toimintaympäristö on muuttunut oleellisesti on hajasijoittaminen paitsi järkevää myös välttämätöntä. Kun kalusto on sijoitettuna eri puolille maata, riskit vähenevät ja toiminnan jatkuvuus varmistuu paremmin kaikissa olosuhteissa.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan Suomen omien jäänmurtajien investointiohjelmaa. Samalla pohditaan myös kysymystä siitä, mihin jäänmurtajat tulevaisuudessa sijoitetaan. Löytyykö uusi kotisatama pääsääntöisesti Perämerellä toimivalle jäänmurtaja Kontiolle jatkossa Oulun Oritkarista tai Toppilasta? Molemmat vaihtoehdot tarjoavat hyvät edellytykset turvalliselle ja tehokkaalle toiminnalle. On myös järkevää, että sulan veden aikana osa jäänmurtajista on valmiiksi sijoitettuna pohjoiseen. Näin ne ovat myös heti oikealla puolella Suomea, kun jäät alkavat muodostua alkutalvesta.

Perämeren merkitys Suomen taloudelle kasvaa jatkuvasti. Tehokas talvimerenkulku varmistaa muun muassa teräksen ja puutavaran viennin ja raaka-aineiden tuonnin alueelle. On täysin luontevaa, että myös jäänmurto on tulevaisuudessa vahvemmin osa pohjoista.

Tervetuloa Ouluun, Kontio!

Senja Kovaniemi

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja (Kesk)

Elinvoimainen ja kokonaisturvallisuutta vahvasti puolustava maakuntamme ei ole syntynyt sattumalta. Se on syntynyt pitkäjänteisestä työstä alueen ja sen ihmisten eteen.

Pohjois-Pohjanmaan liitto viitoitti viime vuonna maakuntamme suuntaa muuttuneessa toimintaympäristössä, kun se teki merkittäviä päätöksiä ja linjauksia tuleviin vuosiin. Hyväksytty energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava, päivitetty maakuntaohjelma sekä liiton strategia luovat vahvan pohjan, jonka varaan voimme rakentaa maakuntamme elinvoimaa ja hyvinvointia jatkossakin. Tuleviin vuosiin mahtuu kuitenkin myös omat haasteensa ja paljon työtä sekä vaikuttamista niiden selättämiseksi. Yksi haasteista on Euroopan unionin rahoituskehys vuosille 2028-2034.

Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2025 esityksensä Euroopan unionin seuraavasta budje­tista eli monivuotisesta rahoituskehyksestä. Esitys ei sisällä Suomen liittymissopimukseen perustuvaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitusta (NSPA), mikä poikkeaa merkittävästi nykyisestä rahoituskaudesta. Esitys, josta erityisrahoitus puuttuu heikentää maakuntamme asemaa ja vaarantaa pohjoisten alueiden tasapuolisen kohtelun.

Pitkät etäisyydet ja harva asutus tulee tunnustaa ja säilyttää EU:n koheesiopolitiikassa myös tulevalla ohjelmakaudella. 

Menestyksekästä ja kulttuurin täyteistä vuotta 2026!

Senja Kovaniemi

Oulun ja Lapin vaalipiirien yhdistäminen yhdeksi vaalialueeksi johtaisi siihen, että samoissa eduskuntavaaleissa kahden vaalipiirin vaalialueella äänestettäisiin eri pelisäännöillä kuin muualla Suomessa.

Pohjois-Pohjanmaan Keskusta ei hyväksy eri pelisääntöjä.  Oulun- ja Lapin vaalipiirin ihmisillä tulee olla oikeus jatkossakin valita omat kansanedustajansa ilman, että toisesta vaalipiiristä vaikutetaan asiaan.

Senja Kovaniemi

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Keskusta pitää hallituksen päätöstä rahoittaa Oulu–Liminka-kaksoisraidehanke ja käynnistää henkilöliikenne Oulusta Haaparantaan erittäin merkittävänä koko maakunnan ja Suomen kannalta. Hankkeen toteutus tulee edistämään koko Pohjois-Suomen kilpailukykyä ja Oulun seudun aluerakennetta. Työssäkäyntialueen laajeneminen, ruuhkien ja päästöjen väheneminen sekä saavutettavuuden parantaminen mahdollistuvat tulevaisuudessa kaksoisraiteen myötä. Tämä tarvitsee toki vielä omat lisäpanostuksensa. Pohjois-Pohjanmaan Keskusta katsoo myös, että muuttuneessa maailmantilanteessa kaksoisraide on huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeä tekijä.

Merkittävän rahoituspäätöksen taustalla on pitkä, vuosikymmenten mittainen yhteinen vaikuttamistyö,  jossa Pohjois-Pohjanmaan Keskusta on toiminut vahvasti alueemme ja sen ihmisten etua ajaen. Vahvaa yhteistä vaikuttamistyötä tarvitaan jatkossakin. Samalla kun etelässä laitetaan 3 miljardia Turun tunnin junaan on hyvin perusteltua viedä myös pohjoisen liikennehankkeita eteenpäin rivakkaa tahtia. Pohjoisen raidehankkeista erityisesti Ylivieskan ja Limingan välisen osuuden suunnitelmavalmiutta on vietävä vahvasti eteenpäin.

Senja Kovaniemi

Pohjois-Pohjanmaan Keskustan puheenjohtaja

Olen ilolla seurannut viime aikoina virinnyttä keskustelua naisterveyden ympärillä.

Erityisen hienoa esimerkkiä aiheen tiimoilta näyttävät Pohjois-Pohjanmaalla neljä edelläkävijäkuntaa. Limingalla, Iillä, Utajärvellä ja Vaalalla on parhaillaan käynnissä yhteinen, EU-rahoitusta saava Työhyvinvoinnin rakentajat -kehittämishanke, jonka yhtenä painopisteenä on tuoda näkyväksi naistyypillisten oireiden ja sairauksien vaikutus työhyvinvointiin.

Mukana hankkeessa ovat myös Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan naistentaudit ja synnytykset sekä Työterveyslaitos.

Oulun yliopiston syyskuussa 2025 tekemä tutkimus paljastaa karun todellisuuden: 77 prosenttia naisista kertoo, että viimeisen puolen vuoden aikana heillä on ollut naisterveyteen liittyviä oireita tai sairauksia, jotka ovat vaikuttaneet kielteisesti heidän työkykyynsä.

Peräti 43 prosenttia vastanneista kertoi tulleensa oireista huolimatta töihin. 

Tulokset eivät yllätä, mutta pysäyttävät.

Oli kyse sitten runsaista ja kivuliaista kuukautisista, hormonaalisesta migreenistä, vaihdevuosioireista, endometrioosista tai muista gynekologisista sairauksista, näille kaikille on edelleen valitettavan yleistä peittely ja vähättely. “Naisen osa elämää” – se on vain kestettävä. Usein naiset eivät itsekään aina tiedosta, kuinka suuri vaikutus oireilla on heidän työkykyynsä. 

Tietoisuutta naistyypillisistä oireista ja niiden vaikutuksesta työkykyyn on pystyttävä lisäämään.

Vain puhumalla tietoisuus asian laajuudesta ja vaikutuksista niin yksilöille, työyhteisöille kuin työnantajille lisääntyy. Oireiden asianmukainen hoito työterveydessä on keskeistä työkyvyn ja työssä jaksamisen kannalta. Kun nämä oireet tunnistetaan ja hoidetaan ajoissa,  poissaolot vähenevät ja työntekijöiden toimintakyky paranee. Tämä tukee myös osaltaan yritysten tuottavuutta ja tätä kautta koko Suomen talouskasvua.

On myös tasa-arvokysymys, että naistyypilliset oireet ja sairaudet huomioidaan työterveyssopimuksissa siinä missä polvikivutkin. 

Kävin kaksi viikkoa sitten työhyvinvointikeskustelun esihenkilöni kanssa, kun sairaspoissaolojeni hälytysraja oli aktivoitunut.

Pyysin esihenkilöä erikseen kirjaamaan keskustelun lopputulemaan, että henkilöllä on ollut esivaihdevuosioireista johtuvia poissaoloja. Vain avoimuutta ja keskustelua lisäämällä pääsemme luomaan parempaa työelämää meille kaikille.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 3.-4.11.2025 kokosi yhteen alueemme ihmisiä ennätysmäärän. Päivien teemana oli tänä vuonna turvallisuus ja tulevaisuus. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana minulla oli kunnia käyttää avajaispuheenvuoro maakuntamme vahvuuksista osana maamme huoltovarmuutta. 

”Historia, geopolitiikka ja maantieteellinen sijaintimme ovat opettaneet meille, että huoltovarmuus, kriisinkestävyys ja yhteistyö eivät ole vain strategisia sanoja. Ne ovat konkreettisia tekoja, jotka näkyvät arjessa ja rakentuvat yhteisistä ratkaisuista. 

Pohjois-Pohjanmaalla nämä teot näkyvät monin tavoin. 

1) Meillä tuotetaan energiaa, joka pitää Suomen pyörät pyörimässä

Pohjois-Pohjanmaa on koko Suomen energiaturvallisuuden ja vihreän siirtymän keskeinen toimija. Työ puhtaan energiantuotannon kehittämiseksi on ollut pitkäjänteistä. 

Olemme Suomen johtava tuulivoiman tuottaja yli 40 prosentin tuulivoimaosuudella, ja kapasiteetti kasvaa edelleen. Maakunnassa on lisäksi vireillä kymmeniä aurinko-, biokaasu- ja vetyhankkeita, jotka vahvistavat uusiutuvan energian kokonaisuutta. 

2) Meillä on vahva ruoantuotanto, joka vahvistaa kansallista huoltovarmuutta

Olemme maan suurin maidon ja naudanlihan tuottajamaakunta. Teemme vahvaa työtä luomutuotannossa sekä perunanviljelyksessä. Tuotamme noin 70 prosenttia koko Suomen sertifioidusta siemenperunasta. Panostuksemme kansalliseen ruokaturvaan on merkittävä. 

3) Olemme edelläkävijä teknologian ja kyberturvallisuuden saralla

Vahvuuksiimme kuuluu erityisesti korkeakoulujen osaamiseen, tutkimukseen, koulutukseen ja kattavaan yhteistyöhön pohjautuva asema ICT -sektorilla. Oulun asema 6G -teknologian kehityksen keskuksena sekä Naton DIANA -ohjelman testikeskuksen sijoittuminen maakuntaan kertovat osaamisen tasosta ja luottamuksesta, jota Pohjois-Pohjanmaahan kohdistetaan. 

Elinvoimainen ja kokonaisturvallisuutta vahvasti puolustava maakunta ei synny sattumalta. Se syntyy pitkäjänteisestä työstä alueen ja sen ihmisten eteen. 

EU-komissio esitteli vastikään monivuotisen rahoituskehyksen budjettiehdotuksensa vuosille 2028-2034. Aluekehitysrahoitus on keskeinen työkalu maakuntamme elinvoiman, kilpailukyvyn ja turvallisuuden kehittämisessä. Puolustussatsaukset ovat ottamassa nyt kymmeniä prosentteja maatalouden ja aluekehittämisen euroista. Meidän tulee pystyä yhdessä maakuntana varmistamaan paras mahdollinen ratkaisu myös seuraavalle ohjelmakaudelle. Tämä edellyttää yhteistä tahtoa ja vahvaa edunvalvontaa. 

Muuttuneessa maailmassa katseet ovat siirtyneet erityisesti raja-alueille. Laajan maakuntamme strateginen painoarvo on kasvanut entisestään niin kansallisesti kuin EU:ssa ja Natossa. Maamme hallituksen puoliväliriihestä saimme hyvän tuen Pohjoisen Suomen ohjelman toimeenpanon käynnistämiselle. Kasvun, turvallisuuden ja saavutettavuuden kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen määrätietoisia toimia.”

Senja Kovaniemi
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden viesti on selvä! Oulaskankaalla tulee säilyttää perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys.

Eduskunnan tuleva päätös asiasta vaikuttaa suuresti hyvinvointialueemme Pohteen toimintaan sekä alueemme kuntien elinvoimaan. Tietysti on kyse myös maakuntamme ihmisten palveluista ja potilasturvallisuudesta. Yöpäivystyksen lopetus ei tule kestämään myöskään taloudellista tarkastelua. Säästöistä ei ole pystytty antamaan näyttöä vaan todennäköistä on, että esitys jopa lisää kustannuksia, kun lisääntyneet ambulanssi ja kela -taksikyydit, investoinnit sekä menetetyt työajat otetaan mukaan tarkasteluun. Päätösvalta alueellisten erityispiirteiden huomioimisessa tulee säilyttää alueella.

Keskustan kansanedustajat ovat tehneet hartia voimin töitä Oulaskankaan puolesta ja tukevat kansalaisaloitetta yksimielisesti. Nyt on mahdollista myös Kokoomuksen Mari-Leena Talvitiellä ja Janne Heikkisellä sekä Perussuomalaisten Pekka Aittakummulla, Merja Rasinkankaalla, Jenna Simulalla, Ville Vähämäellä ja Antti Kankaalla tulla puolustamaan Oulaskangasta ja turvata alueen ihmisten palvelut.

Kokoomuksen Juha Hänninen varmaan tälläkin kertaa yhtyy oppositiopuolueiden alueita puolustavaan linjaan?

Senja Kovaniemi

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja

Kevään vaalien ehdokashankinta teki ajanpuutteen ilmiön ihmisten arjessa poikkeuksellisen näkyväksi. Moni potentiaalinen ehdokas kertoi, että vaikka kiinnostusta löytyisi, ei aika kuitenkaan riitä yhteisten asioiden hoitamiseen.

Taustalla ei kuitenkaan ole välinpitämättömyyttä, vaan ihmisten arjen kiireet – ylimääräiselle ajalle ei yksinkertaisesti tunnu löytyvän tilaa. Sama ilmiö näkyy myös järjestötyössä: moni haluaisi osallistua, mutta ei löydä siihen sopivaa tapaa tai hetkeä.

Kun toimintaympäristö muuttuu, on meidänkin pystyttävä tarkastelemaan toimintaamme ja muuttamaan sitä tarvittavilta osin vastaamaan nykypäivän tarpeisiin. Tarvitaan uudenlaista toimintakulttuuria, jossa jokainen voi osallistua paremmin omien voimavarojensa ja aikataulujensa puitteissa. 

Uudistuminen ei kuitenkaan tarkoita vanhan hylkäämistä, vaan sen vahvistamista, mikä toimii – ja rohkeutta kehittää sitä, mikä kaipaa uutta suuntaa.

Ilmapiiri ratkaisee – lupa epäonnistua ja yrittää uudelleen

Järjestötoiminnan vetovoima ei synny tekemisen määrästä, vaan siitä ilmapiiristä, jossa tekeminen tapahtuu.

Rohkeus ideoida ja innostua yhdessä kumpuaa luottamuksen ilmapiiristä, jossa on lupa epäonnistua ja yrittää uudelleen. Jotta uusia ideoita syntyisi tarvitaan aikaa keskustelulle ja luovalle laiskottelulle, kuten kollegani osuvasti totesi kuvatessaan taukojen vaikutusta ihmisten kykyyn tuottaa uusia ideoita.

Yhteisö, jossa kannustetaan ja luotetaan antaa mahdollisuuden uudistumiselle sekä onnistumiselle. Ja kun yhdessä tekemisen ilo näkyy, on se omiaan lisäämään järjestötyön vetovoimaa.

Toimintaa yli kuntarajojen 

Järjestötoiminnan kehittäminen niin, että kiireinen nykyihminenkin löytää siitä paikkansa on täysin mahdollista. Se vaatii avoimuutta ja rohkeutta tarkastella toimintaa uusin silmin. 

Hyvänä esimerkkinä tästä on yli kuntarajojen tehtävän yhteistyön lisääminen. Monia asioita, jotka aiemmin hoidettiin yksittäisen yhdistyksen tai kunnan voimin, voi tehdä myös yhdessä. Kun vastuuta jaetaan laajemmalle, ei yksittäisten toimijoiden taakka kasva kohtuuttomaksi. Pohjois-Pohjanmaalla järjestettiin tässä hengessä tänä vuonna kolmen kunnan kesken Pyörät Pyörimään -tapahtuma. Onnistunut ja laajaa näkyvyyttäkin saanut tapahtuma oli konkreettinen esimerkki siitä, mitä syntyy, kun lyödään hynttyyt yhteen niillä voima varoilla, joita kullakin hetkellä on käytössä.

”Se, että odottaa asioiden muuttuvan tekemättä mitään, on oikeastaan sama kuin istuisi lentokentällä odottamassa laivaa.”
– Maarika Maury

Ajassa elävä järjestötoiminta on vahvuus myös vaalityössä

Ajan ilmiöihin vastaava ja ihmisten arkea ymmärtävä järjestökenttä on myös valtava voimavara tulevia eduskuntavaaleja ajatellen. Kun toimintatavat joustavat ja osallistumisen kynnykset madaltuvat, yhä useampi voi löytää paikkansa ja äänensä osana yhteistä vaikuttamista. Tältä pohjalta on meillä erinomaiset edellytykset ponnistaa aina pääministeripuolueeksi saakka.

Ja vielä lopuksi: kun se jokin idea lyö kunnolla läpi, muistakaa jakaa se eteenpäin!

Jälleen tehdään leikkauksia kuntien valtionosuuksiin ilman, että vastineeksi on kyetty linjaamaan velvoitteiden, tehtävien ja normien karsinnasta.

Valtionvarainministeri Purran ehdotus leikata kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista 150 miljoonaa euroa iskee suoraan kuntien vastuulla oleviin peruspalveluihin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin. Tämän myötä myös paineet eri verolajien korotuksille nousevat jälleen.

Kun otetaan huomioon kuntatalouden nykytila ja siihen jo tällä hallituskaudella tehdyt yli 100 miljoonan euron leikkaukset, on täysin selvää, että näillä toimilla tulee olemaan perustavanlaatuisia vaikutuksia lapsiperheisiin.

Kuntien tehtävistä on säädetty lailla ja on oleellista, että ne pystyvät toimimaan perustarkoituksensa mukaisesti. Leikkaukset valtionosuuksien kautta kasvatukseen ja koulutukseen vievät pohjan tältä. Lyhytnäköisillä toimillaan hallitus kääntää selän lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Valtionosuusleikkausten sijaan huomio tulee kiinnittää muun muassa kuntien normien purkamiseen, yhteisöveron kevennyksen ja Turun tunnin junan perumiseen.

Senja Kovaniemi
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja

Pahasta raskauspahoinvoinnista kärsinyt kollegani totesi minulle taannoin kovin syylliseen sävyyn, että voisikohan hän mennä huilaamaan iltapäivän aikana hetkeksi. Toisaalla joku toinen miettii aamulla ”hyvää” poissaolon syytä, koska runsaat ja kivuliaat kuukautiset alkoivat. Itse kärsin säännöllisesti hormonaalisesta migreenistä ja silti puhun edelleen usein vain niskajumin aiheuttamasta päänsärystä. 

Oli kyse sitten raskauspahoinvoinnista, runsaista ja kivuliaista kuukautisista, hormonaalisesta migreenistä, vaihdevuosioireista, endometrioosista tai muista gynekologisista sairauksista on näille kaikille vielä tänä päivänä valitettavan yleistä vähättely, peittely ja riittämätön ymmärrys. Oireet voivat nimittäin heikentää naisten työkykyä hyvinkin merkittävästi ja aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä. Julkisessa keskustelussa viime aikoina noussut termi alisuoriutuminen ja sen mahdollinen hyväksyminen irtisanomisen perusteeksi on tästäkin syystä kovin huolestuttavaa.

Porin SuomiAreenalla nähtiin 26.6.2025 erinomainen paneelikeskustelu gynekologisien oireiden peittelystä ja vähättelystä työelämässä. On korkea aika alkaa käymään avoimempaa keskustelua naisten työhyvinvoinnin ja sen edistämisen ympärillä. Tarvitaan parempaa ymmärrystä asian laajuudesta ja vaikutuksista niin yksilöille, työyhteisöille kuin työnantajille.

Paneelikeskusteluun Poriin oli kutsuttu myös Limingan kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg. Limingan kunnan hallinnoima EU rahoitusta saava Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke lähti liikkeelle keväällä 2025. Hanke on ainulaatuinen, sillä vastaavaa naisterveyteen kohdistuvaa hanketta ei kuntasektorilla ole vielä ennen nähty. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta naistyypillisistä oireista ja näiden vaikutuksista työkykyyn sekä poistaa häveliäisyyden kulttuuria keskusteltaessa naisterveydestä. Oireiden tunnistaminen, hoitaminen ja hoitoon ohjaus ovat myös keskiössä. Hankkeessa ovat mukana myös Iin, Utajärven ja Vaalan kunnat. Työn tulokset tulevat hyödyttämään varmasti työelämää laajemminkin. Myötätuulta ja menestystä hankkeelle. Olette oikealla ja tärkeällä asialla! 

Senja Kovaniemi 

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja