Kirjoitukset

Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 3.-4.11.2025 kokosi yhteen alueemme ihmisiä ennätysmäärän. Päivien teemana oli tänä vuonna turvallisuus ja tulevaisuus. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana minulla oli kunnia käyttää avajaispuheenvuoro maakuntamme vahvuuksista osana maamme huoltovarmuutta. 

”Historia, geopolitiikka ja maantieteellinen sijaintimme ovat opettaneet meille, että huoltovarmuus, kriisinkestävyys ja yhteistyö eivät ole vain strategisia sanoja. Ne ovat konkreettisia tekoja, jotka näkyvät arjessa ja rakentuvat yhteisistä ratkaisuista. 

Pohjois-Pohjanmaalla nämä teot näkyvät monin tavoin. 

1) Meillä tuotetaan energiaa, joka pitää Suomen pyörät pyörimässä

Pohjois-Pohjanmaa on koko Suomen energiaturvallisuuden ja vihreän siirtymän keskeinen toimija. Työ puhtaan energiantuotannon kehittämiseksi on ollut pitkäjänteistä. 

Olemme Suomen johtava tuulivoiman tuottaja yli 40 prosentin tuulivoimaosuudella, ja kapasiteetti kasvaa edelleen. Maakunnassa on lisäksi vireillä kymmeniä aurinko-, biokaasu- ja vetyhankkeita, jotka vahvistavat uusiutuvan energian kokonaisuutta. 

2) Meillä on vahva ruoantuotanto, joka vahvistaa kansallista huoltovarmuutta

Olemme maan suurin maidon ja naudanlihan tuottajamaakunta. Teemme vahvaa työtä luomutuotannossa sekä perunanviljelyksessä. Tuotamme noin 70 prosenttia koko Suomen sertifioidusta siemenperunasta. Panostuksemme kansalliseen ruokaturvaan on merkittävä. 

3) Olemme edelläkävijä teknologian ja kyberturvallisuuden saralla

Vahvuuksiimme kuuluu erityisesti korkeakoulujen osaamiseen, tutkimukseen, koulutukseen ja kattavaan yhteistyöhön pohjautuva asema ICT -sektorilla. Oulun asema 6G -teknologian kehityksen keskuksena sekä Naton DIANA -ohjelman testikeskuksen sijoittuminen maakuntaan kertovat osaamisen tasosta ja luottamuksesta, jota Pohjois-Pohjanmaahan kohdistetaan. 

Elinvoimainen ja kokonaisturvallisuutta vahvasti puolustava maakunta ei synny sattumalta. Se syntyy pitkäjänteisestä työstä alueen ja sen ihmisten eteen. 

EU-komissio esitteli vastikään monivuotisen rahoituskehyksen budjettiehdotuksensa vuosille 2028-2034. Aluekehitysrahoitus on keskeinen työkalu maakuntamme elinvoiman, kilpailukyvyn ja turvallisuuden kehittämisessä. Puolustussatsaukset ovat ottamassa nyt kymmeniä prosentteja maatalouden ja aluekehittämisen euroista. Meidän tulee pystyä yhdessä maakuntana varmistamaan paras mahdollinen ratkaisu myös seuraavalle ohjelmakaudelle. Tämä edellyttää yhteistä tahtoa ja vahvaa edunvalvontaa. 

Muuttuneessa maailmassa katseet ovat siirtyneet erityisesti raja-alueille. Laajan maakuntamme strateginen painoarvo on kasvanut entisestään niin kansallisesti kuin EU:ssa ja Natossa. Maamme hallituksen puoliväliriihestä saimme hyvän tuen Pohjoisen Suomen ohjelman toimeenpanon käynnistämiselle. Kasvun, turvallisuuden ja saavutettavuuden kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen määrätietoisia toimia.”

Senja Kovaniemi
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden viesti on selvä! Oulaskankaalla tulee säilyttää perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys.

Eduskunnan tuleva päätös asiasta vaikuttaa suuresti hyvinvointialueemme Pohteen toimintaan sekä alueemme kuntien elinvoimaan. Tietysti on kyse myös maakuntamme ihmisten palveluista ja potilasturvallisuudesta. Yöpäivystyksen lopetus ei tule kestämään myöskään taloudellista tarkastelua. Säästöistä ei ole pystytty antamaan näyttöä vaan todennäköistä on, että esitys jopa lisää kustannuksia, kun lisääntyneet ambulanssi ja kela -taksikyydit, investoinnit sekä menetetyt työajat otetaan mukaan tarkasteluun. Päätösvalta alueellisten erityispiirteiden huomioimisessa tulee säilyttää alueella.

Keskustan kansanedustajat ovat tehneet hartia voimin töitä Oulaskankaan puolesta ja tukevat kansalaisaloitetta yksimielisesti. Nyt on mahdollista myös Kokoomuksen Mari-Leena Talvitiellä ja Janne Heikkisellä sekä Perussuomalaisten Pekka Aittakummulla, Merja Rasinkankaalla, Jenna Simulalla, Ville Vähämäellä ja Antti Kankaalla tulla puolustamaan Oulaskangasta ja turvata alueen ihmisten palvelut.

Kokoomuksen Juha Hänninen varmaan tälläkin kertaa yhtyy oppositiopuolueiden alueita puolustavaan linjaan?

Senja Kovaniemi

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja

Kevään vaalien ehdokashankinta teki ajanpuutteen ilmiön ihmisten arjessa poikkeuksellisen näkyväksi. Moni potentiaalinen ehdokas kertoi, että vaikka kiinnostusta löytyisi, ei aika kuitenkaan riitä yhteisten asioiden hoitamiseen.

Taustalla ei kuitenkaan ole välinpitämättömyyttä, vaan ihmisten arjen kiireet – ylimääräiselle ajalle ei yksinkertaisesti tunnu löytyvän tilaa. Sama ilmiö näkyy myös järjestötyössä: moni haluaisi osallistua, mutta ei löydä siihen sopivaa tapaa tai hetkeä.

Kun toimintaympäristö muuttuu, on meidänkin pystyttävä tarkastelemaan toimintaamme ja muuttamaan sitä tarvittavilta osin vastaamaan nykypäivän tarpeisiin. Tarvitaan uudenlaista toimintakulttuuria, jossa jokainen voi osallistua paremmin omien voimavarojensa ja aikataulujensa puitteissa. 

Uudistuminen ei kuitenkaan tarkoita vanhan hylkäämistä, vaan sen vahvistamista, mikä toimii – ja rohkeutta kehittää sitä, mikä kaipaa uutta suuntaa.

Ilmapiiri ratkaisee – lupa epäonnistua ja yrittää uudelleen

Järjestötoiminnan vetovoima ei synny tekemisen määrästä, vaan siitä ilmapiiristä, jossa tekeminen tapahtuu.

Rohkeus ideoida ja innostua yhdessä kumpuaa luottamuksen ilmapiiristä, jossa on lupa epäonnistua ja yrittää uudelleen. Jotta uusia ideoita syntyisi tarvitaan aikaa keskustelulle ja luovalle laiskottelulle, kuten kollegani osuvasti totesi kuvatessaan taukojen vaikutusta ihmisten kykyyn tuottaa uusia ideoita.

Yhteisö, jossa kannustetaan ja luotetaan antaa mahdollisuuden uudistumiselle sekä onnistumiselle. Ja kun yhdessä tekemisen ilo näkyy, on se omiaan lisäämään järjestötyön vetovoimaa.

Toimintaa yli kuntarajojen 

Järjestötoiminnan kehittäminen niin, että kiireinen nykyihminenkin löytää siitä paikkansa on täysin mahdollista. Se vaatii avoimuutta ja rohkeutta tarkastella toimintaa uusin silmin. 

Hyvänä esimerkkinä tästä on yli kuntarajojen tehtävän yhteistyön lisääminen. Monia asioita, jotka aiemmin hoidettiin yksittäisen yhdistyksen tai kunnan voimin, voi tehdä myös yhdessä. Kun vastuuta jaetaan laajemmalle, ei yksittäisten toimijoiden taakka kasva kohtuuttomaksi. Pohjois-Pohjanmaalla järjestettiin tässä hengessä tänä vuonna kolmen kunnan kesken Pyörät Pyörimään -tapahtuma. Onnistunut ja laajaa näkyvyyttäkin saanut tapahtuma oli konkreettinen esimerkki siitä, mitä syntyy, kun lyödään hynttyyt yhteen niillä voima varoilla, joita kullakin hetkellä on käytössä.

”Se, että odottaa asioiden muuttuvan tekemättä mitään, on oikeastaan sama kuin istuisi lentokentällä odottamassa laivaa.”
– Maarika Maury

Ajassa elävä järjestötoiminta on vahvuus myös vaalityössä

Ajan ilmiöihin vastaava ja ihmisten arkea ymmärtävä järjestökenttä on myös valtava voimavara tulevia eduskuntavaaleja ajatellen. Kun toimintatavat joustavat ja osallistumisen kynnykset madaltuvat, yhä useampi voi löytää paikkansa ja äänensä osana yhteistä vaikuttamista. Tältä pohjalta on meillä erinomaiset edellytykset ponnistaa aina pääministeripuolueeksi saakka.

Ja vielä lopuksi: kun se jokin idea lyö kunnolla läpi, muistakaa jakaa se eteenpäin!

Jälleen tehdään leikkauksia kuntien valtionosuuksiin ilman, että vastineeksi on kyetty linjaamaan velvoitteiden, tehtävien ja normien karsinnasta.

Valtionvarainministeri Purran ehdotus leikata kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista 150 miljoonaa euroa iskee suoraan kuntien vastuulla oleviin peruspalveluihin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin. Tämän myötä myös paineet eri verolajien korotuksille nousevat jälleen.

Kun otetaan huomioon kuntatalouden nykytila ja siihen jo tällä hallituskaudella tehdyt yli 100 miljoonan euron leikkaukset, on täysin selvää, että näillä toimilla tulee olemaan perustavanlaatuisia vaikutuksia lapsiperheisiin.

Kuntien tehtävistä on säädetty lailla ja on oleellista, että ne pystyvät toimimaan perustarkoituksensa mukaisesti. Leikkaukset valtionosuuksien kautta kasvatukseen ja koulutukseen vievät pohjan tältä. Lyhytnäköisillä toimillaan hallitus kääntää selän lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Valtionosuusleikkausten sijaan huomio tulee kiinnittää muun muassa kuntien normien purkamiseen, yhteisöveron kevennyksen ja Turun tunnin junan perumiseen.

Senja Kovaniemi
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja

Pahasta raskauspahoinvoinnista kärsinyt kollegani totesi minulle taannoin kovin syylliseen sävyyn, että voisikohan hän mennä huilaamaan iltapäivän aikana hetkeksi. Toisaalla joku toinen miettii aamulla ”hyvää” poissaolon syytä, koska runsaat ja kivuliaat kuukautiset alkoivat. Itse kärsin säännöllisesti hormonaalisesta migreenistä ja silti puhun edelleen usein vain niskajumin aiheuttamasta päänsärystä. 

Oli kyse sitten raskauspahoinvoinnista, runsaista ja kivuliaista kuukautisista, hormonaalisesta migreenistä, vaihdevuosioireista, endometrioosista tai muista gynekologisista sairauksista on näille kaikille vielä tänä päivänä valitettavan yleistä vähättely, peittely ja riittämätön ymmärrys. Oireet voivat nimittäin heikentää naisten työkykyä hyvinkin merkittävästi ja aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä. Julkisessa keskustelussa viime aikoina noussut termi alisuoriutuminen ja sen mahdollinen hyväksyminen irtisanomisen perusteeksi on tästäkin syystä kovin huolestuttavaa.

Porin SuomiAreenalla nähtiin 26.6.2025 erinomainen paneelikeskustelu gynekologisien oireiden peittelystä ja vähättelystä työelämässä. On korkea aika alkaa käymään avoimempaa keskustelua naisten työhyvinvoinnin ja sen edistämisen ympärillä. Tarvitaan parempaa ymmärrystä asian laajuudesta ja vaikutuksista niin yksilöille, työyhteisöille kuin työnantajille.

Paneelikeskusteluun Poriin oli kutsuttu myös Limingan kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg. Limingan kunnan hallinnoima EU rahoitusta saava Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke lähti liikkeelle keväällä 2025. Hanke on ainulaatuinen, sillä vastaavaa naisterveyteen kohdistuvaa hanketta ei kuntasektorilla ole vielä ennen nähty. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta naistyypillisistä oireista ja näiden vaikutuksista työkykyyn sekä poistaa häveliäisyyden kulttuuria keskusteltaessa naisterveydestä. Oireiden tunnistaminen, hoitaminen ja hoitoon ohjaus ovat myös keskiössä. Hankkeessa ovat mukana myös Iin, Utajärven ja Vaalan kunnat. Työn tulokset tulevat hyödyttämään varmasti työelämää laajemminkin. Myötätuulta ja menestystä hankkeelle. Olette oikealla ja tärkeällä asialla! 

Senja Kovaniemi 

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden viesti on selvä ja kansalaisaloite Oulaskankaan perusterveyden yöpäivystyksen pelastamiseksi ylittää selvästi vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajan. Aikanaan asia siis palaa eduskunnan käsittelyyn.

Kunta- ja aluevaalit käydään kuitenkin jo 13.4. ja eduskunta tuskin ehtii edes aloittaa kansalaisaloitteen käsittelyä ennen vaaleja. Eduskunnan päätös asiasta vaikuttaa kuitenkin suuresti niin hyvinvointialueemme Pohteen kuin alueemme kuntien toimintaan. Ja ennenkaikkea kyse on maakuntamme ihmisten palveluista.

Nyt vaalien alla äänestäjien oikeusturvan kannalta on välttämätöntä saada tietää puolustavatko kaikki alueemme kansanedustajat palveluitamme?

Keskustan kansanedustajat tukevat yksimielisesti Oulaskangasta. Nyt on vielä mahdollista myös Kokoomuksen Mari-Leena Talvitiellä ja Janne Heikkisellä sekä Perussuomalaisten Pekka Aittakummulla, Merja Rasinkankaalla, Jenna Simulalla, Ville Vähämäellä ja Antti Kankaalla tulla puolustamaan Oulaskangasta ja turvata alueen ihmisten palvelut.

Kokoomuksen Juha Hänninen varmaan tälläkin kertaa yhtyy oppositiopuolueiden alueita puolustavaan linjaan?

Senja Kovaniemi

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja
Keskustan puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan jäsen

Lunta ei pyryttänyt loppuvuodesta 2024 liiemmin ulkona, mutta tupaan sitä satoi, kun sairaalaverkkoa koskeva lakiesitys meni eduskunnassa niukasti läpi. Taloudentasapainottamiseen tarvittavan ajan lisäksi hyvinvointialueilta vietiin nyt myös päätösvalta alueellisten erityispiirteiden huomioimiseen.

Oman myräkän nostaa myös hallituksen ajama hankintalain uudistuksen lakiluonnos, joka on lähdössä kuntiin lausuntokierrokselle heti alku vuodesta 2025. Lakiluonnos, jota ei edes markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto, eikä kuntaliitto kannata.

Uudistuksella rajoitettaisiin merkittävästi kuntien mahdollisuutta käyttää omia yhtiöitä palvelutuotannossaan ja tätä kautta hankkimaan kustannustehokkaasti laadukkaita palveluita. On käsittämätöntä, että kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia valita eri palveluvaihtoehtojen välillä toiminnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi rajoitettaisiin. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi vain tehottomampaa ostamista ja suurta paperisotaa, kun kunnat uudelleen järjestäytyisivät kukin omalla tavallaan. Erityisesti pienten kuntien osalta uudistus tulisi iskemään kovaa ja vaarantaisi hyvin toimivien palveluiden saatavuuden.

Talouden kanssa on kipuiltu jo tovi, eikä Pohjois-Pohjanmaallakaan ole vältytty viime vuosina talouden tasapainottamisen toimilta. Jos tämän päälle sairaaloiden yöpäivystyksiä lopetetaan ja kunnan menoja kasvatetaan tehottoman hankinnan vuoksi, näkyy tämä väistämättä eriarvoisuuden lisääntymisenä sekä vaikeina päätöksinä alue- ja kuntatasolla. Lopulta vaikutukset näkyvät aina ihmisten arjessa. Tarkoittaen esimerkiksi hädän hetkellä liian pitkiä odotusaikoja ja matkoja lähimpään sairaalaan, veronkorotuksia ja yleisesti palveluiden laadun heikentymistä sekä pahimmassa tapauksessa jopa loppumista.

Vuosi 2025 tuo mukanaan uudet valtuustot niin alueelle kuin kuntiin. Tulevia päättäjiä odottaa edelleen käynnissä olevat suuret rakenteelliset muutokset yhdistettynä haasteelliseen taloustilanteeseen. Äänestämällä voit vaikuttaa millaisia päätöksiä lopulta talouden ehdoilla tehdään ja ketä niitä on tekemässä.

Hyvää alkanutta vuotta 2025. Pidetään huolta kunnista ja palveluista!

Senja Kovaniemi

Kansansadun mukaan hölmöläiset jatkoivat liian lyhyttä peittoa leikkaamalla sen päästä suikaleen ja ompelemalla sen peiton toiseen päähän. Sairaalaverkkoa koskevassa lakiesityksessä toimitaan nyt samalla tavalla.

Puheissa korostuu talous, turvallisuus, sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuus ja laatu sekä hyvinvointialueiden toimintaedellytykset ja työrauha. Teoissa kuitenkin todellisuus on jotain aivan muuta. Toteutuessaan laki tulee heikentämään potilasturvallisuutta ja ihmisten hoitoon pääsyä. Se ei myöskään kestä taloudellista tarkastelua. Säästöistä ei ole pystytty antamaan näyttöä vaan todennäköistä on, että esitys jopa lisää kustannuksia, kun lisääntyneet ambulanssi ja kela -taksikyydit, investoinnit sekä menetetyt työajat otetaan mukaan tarkasteluun.

Lakia on myös perusteltu hallituksen toimesta henkilöstön saatavuus haasteilla isoissa sairaaloissa. Henkilöstöpula ei ratkea kuitenkaan pakottamalla työntekijöitä kulkemaan töihin toiselle paikkakunnalle.

120 000 väestöpohjan Oulaskankaalta ollaan nyt lopettamassa yhteispäivystys. Edes perusterveydenhuollon yöpäivystys ei olisi enää mahdollista, vaikka alueen perimmäisestä kodista matkaa Oulun yliopistolliseen sairaalaan on melkein 200 kilometriä.

Rahojen lisäksi hyvinvointialueilta viedään nyt myös päätösvalta alueellisten erityispiirteiden huomioimiseen.

Toimivat palvelut ja turvallisuuden tunne kuuluvat kaikille -postinumerosta riippumatta!

Työpäivän aikana aktiivisuusrannekkeeni ilmoittaa usein värinällään, että on aika lähteä liikkeelle. Liikkeelle lähdön tärkeydestä muistuttaa myös taukoliikuntaohjelman kuvakkeet, jotka valtaavat näyttöpäätteeni tasaisin väliajoin päivän mittaan. 

Taukoliikunnan ja ergonomian merkitys hyvinvointiin on ollut tiedossa jo pitkään. Useat työnantajat tukevatkin henkilöstöään asiassa hyvin ja monipuolisin keinoin. Siinä missä taukoliikkumisen ja työskentelytapojen laatuun kiinnitetään huomiota mitä moninaisimmin tavoin jää aivojen terveyden tukeminen usein työelämässä vähemmälle huomiolle. Usein arjen kiireessä unohtuu se, että aivot säätelevät ihmisen koko kehon toimintaa ja nimenomaan arjen ympäristöjen muokkaaminen aivoterveyttä tukevaksi, on edellytys terveyttä ja hyvinvointia edistäville valinnoille.

Tutkitusti aivoterveydestä huolehtiminen tukee mielenterveyttä ja ehkäisee uupumista. Viime aikoina on alettu yhä voimakkaammin peräänkuuluttamaan aivoterveyttä tukevaa työelämää. 

Yhteiskunta, joka on täynnä informaatiota asettaa aivoillemme päivän aikana lukuisia haasteita. Yksi näistä haasteista on aivojen kyky tasapainottaa kuormittumista ja palautumista. Työelämässä tulisikin löytää ratkaisuja mm. työpäivän aikana tapahtuviin jatkuviin keskeytyksiin, kiireeseen ja palautumisen mahdollisuuteen. Ratkaisujen löytämisen kautta kiittävät aivojen lisäksi myös prosessit, jotka sujuvoittamisen jälkeen toimivat entistä tehokkaammin. 

Mielenterveysperusteisten sairaspoissaolojen ollessa kiihtyvässä kasvussa aivoterveyteen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää niin yksilölle, työnantajalle kuin koko yhteiskunnallemme.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10.10.2024. Lisätään tietoutta aivoterveyttä edistävistä ja tukevista toimista työssä.

Terveet ja turvalliset tilat säästöistä huolimatta!

Vuonna 2020 istuimme huolissamme Tupoksen yhtenäiskoulun Tuiskulan liikuntasalissa kuulemassa kuntapoliitikkojen ja viranhaltijoiden tilannekatsausta Vesikarin koulun tilanteesta. Koulun sisäilmaongelmat olivat kaikkien kyläläisten puheissa ja jatkoa mietittiin.

Tämän jälkeen on tapahtunut paljon. Vanhempien vetoomus Vesikarin käytön lopettamisesta keräsi vuorokaudessa noin 350 nimeä. Tuolloinen valtuusto päättikin viisaasti luopua Vesikarin koulun käytöstä ja hankkia nopealla aikataululla Tupokseen uudet moduulikoulut. Vilske-moduuli oli ajateltu lyhyemmälle käyttöajalle, mikäli lapsimääräennusteiden lasku toteutuu. Toinen moduuli, Taikatalo, hankittiin kiinteäksi osaksi uutta, rakentuvaa Tupoksen kyläkeskusta.

Ikäväksemme täytyy todeta, että olemme päätyneet saman keskustelun äärelle vain neljä vuotta edellä kerrotun jälkeen. Asia on vakava, ja koululaisten, vanhempien ja henkilökunnan huoli aiheellinen.

Vaikka kuntatalous on tiukilla ja säästöjä joudutaan pakon edessä hakemaan, se ei saa tarkoittaa sitä, että lasten terveelliset ja turvalliset opiskelutilat vaarannetaan. Mahdollisen siirtymän pienempiin neliöihin on tapahduttava hallitusti suhteessa lapsimäärän laskuun huomioiden ensisijaisesti lasten ja henkilökunnan terveys sekä tilojen toimivuus  – ei talouden tasapainottamisen vuoksi.

Kuntatalouteen tarvitaan kipeästi vakautta ja pitkäjänteisyyttä. On pystyttävä säästöjen lisäksi rohkeasti investoimaan kasvun edellytyksiin. Koulun, liikuntatilojen ja kyläkeskuksen kehittäminen Tupoksessa tulee nähdä investointina Limingan kunnan elinvoimaan ja kasvuun.

Limingassa 20.9.2024

Senja Kovaniemi (kesk)
Tiina Hintikka (kesk)
Maria-Liisa Mutanen (kesk)
Tuomas Ahola (kesk)